Hallituksen toimet alkavat hiljalleen purra - työttömyys alenee

Työttömyysaste on alentunut merkittävästi, mikä on todella hienoa. Suomi nousee suosta vain työllä.

Ilmeisesti hallituksen toimet ovat alkaneet hiljalleen purra. 

33 000 ihmistä on paljon. Luku vastaa suurin piirtein Savonlinnan kaupungin asukaslukua.

Yhdenkin uuden työpaikan luominen on erittäin tärkeää. Työttömyysluvut eivät ole pelkkiä kylmiä lukuja, sillä jokaisen luvun takaa löytyy yksittäinen ihminen. 

Työttömyyden kasvun taittuminen luo uskoa tulevaisuuteen.

* * *

26.7 Yle

Työttömyys on hellittänyt vuoden takaisesta

Vuoden toisen neljänneksen työttömyysaste oli kymmenen prosenttia. Vuotta aiemmin lukema oli 10,7 prosenttia.

Työttömyysaste aleni kesäkuussa 9,3 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli tasan kymmenen. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli viime kuussa 264 000 eli 16 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli 33 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Mikael Jungner tylyttää taviksia tyhmiksi

Hieraisin eilen illalla silmiäni. Iltatalehden jutussa käsiteltiin Mikael Jungnerin ylimielistä ja fasistissävytteistä Facebook-päivitystä:

- Ihmiskunnan ongelmat johtuvat suureksi osaksi siitä, että vähemmistö ihmisistä on avarakatseisia älykköjä. Siis sellaisia, jotka suhtautuvat muihin ihmisiin sallivasti ja ovat samalla kiinnostuneita eri näkökulmista ja faktoista. Ymmärtävät maailman monimutkaisia syy-seuraus-suhteita, Jungner kirjoittaa.

Hän arvelee kirjoituksessaan, ettei kyseisiä asioita saisi sanoa ääneen.

- Turkki, Trump, Brexit ja monet muut ilmiöt kuitenkin puhuvat puolestaan. Nuo eivät synny ilkeän vähemmistön juonista. Nuo syntyvät tyhmän enemmistön tonttuilusta, Jungner lataa.

Ilta-Sanomien juttu kokonaisuudessaan:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016072421953524_uu.shtml

Ei ihme, että melkoinen osa suomalaisista etääntyy politiikasta ja välttelee äänestysuurnia. Aamun Hesarissa pohditaan, voidaanko äänestysvilkkauteen vaikuttaa:

http://www.hs.fi/paivanlehti/25072016/a1469327817979

Kirjoitin ihmisten äänestämättömyydestä viime blogikirjoituksessani, jossa pohdin, olisiko meidänkin Australian tapaan siirryttävä yleiseen äänestysvelvollisuuteen, äänestyspakkoon. Jos äänestysprosentit laskevat vuosi vuodelta, olemme pian vähemmistödemokratiassa:

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2016/07/yleinen-aanioikeus-vai-velvollisuus.html

En muista, milloin Suomessa julkipoliitikko olisi halveksinut tavallista kansaa noin rujosti kuin Jungner, tuskin koskaan. 

Jungner haukkuu ihmisten enemmistöä tyhmäksi.

Hämmentävää on, että Jungner on perinteisen työväenpuolueen viime aikojen tunnetuimpia hahmoja, ei siis mikään takahikiän kunnanvaltuuston varavaltuutettu.

Suomen vasemmistopuolueita on syytetty siitä, että ne ovat etääntyneet kansasta, että ne ovat suorastaan elitistisiä.

Kun puolueet etääntyvät kansasta, kansa etääntyy puolueista. Silloin on turha ruikuttaa alhaisista äänestysprosenteista.

Jungnerin mielestä vain vähemmistö on avarakatseisia älykköjä, jotka ymmärtävät monimutkaisia syy-seuraus-suhteita.

Yleinen äänioikeus vai -velvollisuus?

Vantaalaisena minua on huolestuttanut jo pitkään äänestysprosentin lasku kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa 2012 vain 51 % äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla, mikä oli Suomen alhaisin lukema.

Vantaan 65 äänestysalueesta 24 äänestysalueella äänestysprosentti jäi alle 50 prosentin. Vantaalla oli jopa muutamia alle 40 prosentin äänestysalueita.

Kuntavaalien 2012 yleinen äänestysprosentti koko maassa ei ollut korkea sekään - 58,3 %.

Nukkuvien puolue sen kuin kasvaa.

Uhkana on, että Vantaalla seuraavissa kuntavaaleissa enää vajaat puolet ihmisistä käy äänestämässä. Toteutuuko silloin demokratia?

Jos vajaa puolet ihmisistä käy äänestämässä, voidaan syystä puhua vähemmistödemokratiasta. Vähemmistö päättää silloin myös enemmistön asioista.

Sanotaan, että politiikka ei kiinnosta tai jätin äänestämättä, koska protestoin. Mielestäni äänestämättä jättäminen ei ole mikään protesti. Mutta tyhjän lapun jättäminen, Aku Ankka tai hämähäkin piirtäminen jo ovat.

Tutkijat ovat todenneet, että heikko-osaiset eivät äänestä, koska köyhyys passivoi. Voidaan siis ajatella, että suomalaisessa demokratiassa hyväosaiset ajavat hyväosaisten asioita.

Joissain maissa kuten demokratian kehdossa Kreikassa tai Australiassa on äänestysvelvollisuus.

Jos äänestysprosentti laskee vuosi vuosi vuodelta, onko meilläkin siirryttävä äänestyspakkoon?

Köyhän Riikan tarina

Tänään Hesarin Torstai-liitteessä oli riipaiseva tarina vähävaraisen perheen Riikasta, kyseessä ei ole satu. Artikkelia on linkitetty ahkerasti sosiaalisessa mediassa, koska se on koskettanut ihmisten sisintä.

Suomessa on noin 126 000 köyhää lasta, mikä on ällistyttävän paljon. Suomenhan pitäisi olla hyvinvointivaltio, onnellisten ihmisten maa. 

Business Insider-lehti oli niputtanut yhteen kaikki mahdolliset eri maiden vertailututkimukset, ja Suomi saatiin ykköseksi. Silti meilläkään onni ei osu kaikille.

Moni yksinhuoltaja perheineen on sukeltanut köyhyysloukkuun. Ikävintä on, että köyhyys on alkanut periytyä.

Yksittäinen lapsi voi kokea köyhyyden omana vikana, mikä tietenkin vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Köyhä lapsi jää syrjään harrastuksista, jotka maksavat paljon. Muut lapset alkavat syrjiä lasta, ja lapsesta voi tulla koulukiusattu.

Köyhän Riikan tarina on onneksi hyvin lohdullinen:

Tulevaisuuteen Riikka suhtautuu varovaisen realistisesti. Nyt juuri hieman toiveikkaammin kuin aiemmin. Kesäkuun alussa Riikka sai tiedon, että hän on päässyt yliopistoon opiskelemaan. (HS 7.7.2016)

Suomalaisesta tasa-arvoisesta koulujärjestelmästä on pidettävä huolta.

* * * 

7.7. HS

Riikka on yksi Suomen yli 100 000 köyhästä lapsesta – ”Loppukuusta äiti saattoi sanoa, että juokaa maitoa vähän hitaammin”

Suomessa on 126 000 vähävaraista lasta. Siis hieman enemmän kuin Lahdessa on asukkaita.

Yksi heistä on vantaalainen Riikka.

Vähävaraiseksi lasketaan, jos perheen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskitulosta. Yhden huoltajan ja kahden yli 14-vuotiaan lapsen perheessä se tarkoittaa alle 2 383 euron kuukausituloja. Kuten Riikan perheessä.

Riikka on tosin täyttänyt 18, joten tilastoissa häntä ei enää pidetä lapsena, vaikka hän asuukin edelleen kotona äidin ja veljen kanssa.

Vähävaraisista lapsista on puhuttu tänä vuonna paljon. Hallitus on kaavaillut korotuksia päivähoitomaksuihin ja leikkauksia opintorahaan, – siis sellaisiin etuuksiin, joiden on tarkoitus tasoittaa erilaisista taustoista tulevien lasten mahdollisuuksia. Tämä on suututtanut monia.

Myös tutkijat tietävät vähävaraisista lapsista yhtä ja toista: jos perheen köyhyys pitkittyy yli viiteen vuoteen, se periytyy 70 prosentille lapsista.

Köyhien perheiden lapset ovat vähemmän koulutettuja, heillä on suurempi riski tulla koulukiusatuksi ja suurempi riski masentua.

Juhana Vartiainen: Brexit oli luuserien kapina

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen pohti blogissaan Brexitin syntyjä syviä. 

Kirjoituksessaan Vartiainen leimaa Brexitin kannattajat luusereiksi. 

Tuntui pahalta. 

Köyhä on köyhä, mutta suurin osa köyhistäkin ihmisistä on kunnon ihmisiä, ei luusereita. Maallinen mammona ei ole ihmisarvon mittari.

Vartiainen opiskeli taloustiedettä London School of Economicsissa. Mukaan taisi tarttua roima annos brittiläisen yläluokan ylimielisyyttä ja arroganssia.

Kannattaa lukea Vartiaisen kirjoitus kokonaan.

* * *

4.7. Juhana Vartiainen

Brexit - mitkä ovat oikeat johtopäätökset?

Äänestystulos oli luuserien kapina, protesti menestyjiä vastaan. Ja erityisesti niiden protesti, jotka eivät ole päässeet osallisiksi etenevän globalisaation hyödyistä. Eron puolesta äänestivät vanhat ja vähän koulutetut, jäämisen puolesta nuoremmat ja paremmin koulutetut.