tiistai 7. lokakuuta 2014

Pakkoruotsin umpisolmu

Helsingin Sanomissa oli hieno artikkeli kielten opiskelusta.

Olen www.properuskoulu.net -blogissani kirjoittanut pakkoruotsista ja kielten opiskelusta paljon. Kannattaa painaa alla olevaa linkkiä ja lukea.


Helsingin Sanomien jutusta oli unohtunut, että viime kevään ylioppilaskirjoituksissa keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta. Ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta. Vain joka viides kirjoitti ruotsin, vaikka koko ikäluokka oli lukenut ruotsia vähintään kuusi vuotta. 

Tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa lyhyen saksan kirjoitti enää alle 2000 opiskelijaa, ranskan ei sitäkään. Lyhyen venäjän kirjoitti vain muutama sata opiskelijaa. 

Luvut ovat hälyttäviä. Pakkoruotsin uhrihinta on kova.


Kielten opiskelun yksipuolistuminen johtuu osin englannin vahvasta asemasta nuorten maailmassa, mutta myös rakenteellisia syitä on, sanoo opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta. (HS)


Mustaparta kiertää asian ydintä kuin kissa kuumaa puuroa. On selvää, että englannin asema on vahva paitsi nuorilla niin kaikkialla koko maailmassa. Mustaparta ei puhu pakkoruotsista mitään.

Ongelma ei tietenkään ole pakkoenglanti, vaan pakkoruotsi.

Olen aiemmin esittänyt:

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Peruskoululaiset, jotka eivät ottaisi ruotsia, lukisivat ruotsin sijasta toista kieltä tai jotain aivan muuta. Englannin on oltava pakollinen.


7.10. HS

Ylioppilaskokeissa kieliä kirjoitettiin ennätyksellisen vähän, vaikka arvosteluakin muutettiin

Lyhyen saksan kirjoitti tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa enää alle 2 000 opiskelijaa, kun vielä 1990-luvulla kirjoittajia oli yleensä selvästi yli 10 000.

Historiallinen kuoppa nähtiin myös lyhyen ranskan kirjoittajien määrässä. Heitä oli runsaat 1 200.

Luvut heijastelevat jo pitkään jatkunutta kielten opiskelun yksipuolistumista peruskoulussa ja lukiossa. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt jo vuosia.

Suomenkielisistä koululaisista noin 95 prosenttia opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenään englantia, joten muiden kuin ruotsin ja englannin opiskelu jää vapaaehtosuuden varaan.

17 kommenttia:

  1. Minua häiritsee kaikkein eniten tässä kielikysymyksessä se, että me pyörimme koko ajan 5 %:n vähemmistön tarpeiden, intressien ja palveluiden ympärillä ikään kuin kyseessä olisi jokin pyhä, ylin kasti, jonka eteen kaikkien on uhrattava aikaansa.Kukaan poliitikko ei uskalla ääneen pohtia, kuka pakkoruotsia vaatisi, jos suomenruotsalaiset tunnustaisivat tosiasiat ja lakkaisivat sitä vaatimasta. Minä tavallisena kansalaisena sen voin ääneen lausua: Kun suomenruotsalaiset lakkaavat vaatimasta pakkoruotsia, ei sitä kukaan muukaan koko maailmassa suomalaiselta tule vaatimaan.
    Ymmärrän kyllä poliitikkojen vaikenemisen, koska heihin lyödään "ruotsivastaisen" leima, aivan kuten aikoinaan oli totuudenpuhujia vastaan käytössä "neuvostovastainen"-leima! Lundell, ei ole mitään järkeä jatkaa kompensaatiopolitiikkaa ja ehdottaa ruotsin palauttamista yo-kisoihin pakkoruotsin poistamisen vastineeksi, vaan pitää keskittyä ydinkysymykseen: Miksi suomenruotsin asema on ylidimensioitu suomalaisessa yhteiskunnassa ylipäätään ? Ovatko tuon vähemmistön edustajat jotenkin arvokkaampia kansalaisia kuin me suomenkieliset tai maahanmuuttajat, joita on useimmissa kunnissa enemmän kuin ruotsinkielisiä. Esim. Vantaalla on enemmän vironkielisiä kuin ruotsinkielisiä.Koko maassa vieraskielisten määrä on jo aikaa sitten ylittänyt ruotsinkielisten määrän. Ruotsin ylidimensioidulle asemalle on tehtävä jotain, koska se on muodostunut yksiselitteisesti kiviriipaksi koko kansakunnalle, pakkoruotsi kuormittavuuden räikeimpänä ilmentymänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JV...

      Ehdotukseni on kompromissi siihen asti, kunnes virkakielipykälä saadaan poistetuksi. Ruotsia virkakielenä työssään tarvitsevat suomenkieliset tulevat suurelta osin ylioppilaista.

      Lyhyt ruotsi ei lukiolaista tapa, mutta monelle peruskoululaiselle pakkoruotsi on todellinen kiviriippa, joka voi viedä opiskelumotivaation kokonaan.

      Poista
    2. Tällä kommentillasi vaarannat koko Perussuomalaisten uskottavuutta pakkoruotsin vastaisessa rintamassa. Pakon tulee poistua kaikilta tasoilta samaan aikaan ja mieluummin heti.
      Kokeilu on kestäny jo yli 4 vuosikymmentä ja ruotsin osaamisen taso on vain laskenut.
      Johtopäätös ei yhä kovenevassa pakkoruotsituksessa voi olla se että lisätään opintoja vielä entisestäänkin. Tämä tie on kuljettu loppuun. Pitää yrittää jotain muuta. Tavoitteesta saada koko kansa kaksikieliseksi parilla ruotsi-suomi tulee luopua.

      Poista
    3. Hmm. Jos lähdet tekemään ruotsalaisen kanssa "kompromissia", olet jo hävinnyt neuvottelut! Heillä on aivan oma, kiinalaiseen kaupankäyntiin verrattava neuvottelukulttuuri, jossa kompromissihakuisuus on heikkouden merkki.
      Se on nähty vuosien varrella.
      Olisi järkevämpää palkata yksi kiintiöruotsalainen vaikka joka virastoon toimimaan "kulttuuritulkkina" kuin massakouluttaa suomenkieliset edes lukiossa potentiaalisiksi virkamiehiksi, kun julkinen sektori on joka tapauksessa leikkausten ja supistamisten edessä valtionvelan kasvaessa yli sadan miljardin.. "Virkamiesajattelu" juontaa jostakin viime vuosituhannelta, kun oppikouluista valmistui papistoa ja virkamiehiä..
      Ei Suomi tarvitse tuhansia ruotsintaitoisia virkamiehiä, vaan globalisaatiota ymmärtäviä kielitaitoisia vienti-ihmisiä.Siinä ei jokaiselle lukiolaiselle tarvitse ruotsia pakko-opettaa, vaan kansainälisyyttä! Olet selvästi poliitikkoainesta, kun olet juuttunut ajattelussasi pyhäinjäännöksen varjeluun ;-) Mutta Onnea yritykseen.. T:JV

      Poista
    4. Matti...

      Tietenkin kansa kaksikieliseksi (suomi-ruotsi) tavoitteesta pitää luopua. Olen samaa mieltä kanssasi siitä. Paras olisi, että kansalla olisi vapaus valita muita kieliä.

      On vaikea vain kerralla ajaa pakkoruotsia alas. Siksi ehdotan porrastusta.

      En ole lisäämässä opintoja ollenkaan, vaan vaatimassa valintoja. Peruskoulussa ehdotukseni mukaan toista kieltä ei tarvitse valita ollenkaan.

      Nythän kaikki lukevat pitkää ruotsia sekä peruskoulussa että lukiossa.

      Poista
    5. Pakkoruotsin alasajo ei ole vaikeaa, sehän luontevasti vaihtuu ensin kahteen ja myöhemmin useampaan valittavaan kieleen.

      Tarkoittanet, että poliittisesti on vaikea saada vapaaehtoista ruotsia, koska pakko on kirjattu aina hallitusohjelmaan ja sitoo koko establishmenttiä.

      Ainoa tapa edetä on mielestäni se, että päästään muovaamaan hallitusohjelmaa niin, ettei pakkoruotsia mainita.

      Nyt olisi korjattava B-kielen varhaistus (RKP:n vaatimus, saavutettu hallituksen suljettujen ovien takana vastoin opetussuunnitelman laatijoiden toiveita), joka on myös kieltenopettajien mielestä huonoin mahdollinen vaihtoehto, jättää joko ysit ilman ruotsia tai kasin ja ysin yhdelle viikkotunnille. Tarkoitushan oli pakottaa jokaiseen alakouluun ruotsinopettaja.

      Uudessa opetussuunnitelmassa vapautukset on vieläkin vaikeampia - mutta ruotsissa ne olisi saatava aina, jos oppilaalla on diagnosoitu oppimisvaikeus tai hänellä on taustalla jokin muu kotikieli kuin suomi.

      Näillä peruskouluruotsi rapautuu parissa vuodessa ja myös vanhemmat, joiden lapset edelleen istuvat pakkoruotsin tunneilla, ryhtyvät äänekkäämmin vaatimaan vapautta.

      Jos samalla saadaan virkapakkoruotsi, maailmassa ainoa laatuaan, vapaaehtoiseksi - sitä vaatii myös korkeakoulujen kieltenopetuksen verkosto- niin pakkoruotsille ei ole mitään perusteita. Ne vähemmistökieliset palveluthan jokainen maa hoitaa jollain järkevällä ja toimivalla tavavlla.

      Mitään uutta pakkoruotsijärjestelmää ei missään nimessä pidä ryhtyä rakentamaan. Pakkoruotsin kannattajilla on jo hihassaan vaatimus kolmesta pakollisesta kielestä ja hallitusohjelmassa on jo nyt maininta kolmesta pakollisesta kielikokeesta yo-kokeessa. Tämä on torjuttava.

      Toisin kuin pakon puolustajat nyt ovat muistavinaan ruotsin ja muiden aineiden valinnaisuutta yo-kokeessa ei laadittu, jotta olisi pedattu tilaa lisäkielten kirjoittamiselle (pakkoruotsihan ei tehnyt tilaa muille kielille vaan jäi tulpaksi). Perusteet yo-kokeiden valinnaisuuteen olivat
      - yo-tutkinto oli jo turhan kielipainotteinen
      - haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
      - matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
      - haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin.

      Nykyinen pääministeri puhuu sen puolesta, että ykkösellä alkaisi sekä englanti että ruotsi - ollaan miljoonan valovuoden päästä pääkaupunkiseudun normiluokasta, jossa maahanmuuttajia saattaa olla neljännes tai jopa puolet.

      Raaseporissa on nyt päätetty, että englanti väistyköön ruotsin tieltä - vastoin vanhempien toiveita suomenkielisten koulujen lapset aloittavat ruotsin jo ykköseltä. Mikä vääryys niitä lapsia kohtaan, joille jo yhden vieraan kielen opettelu on kovaa. Ja näitä hankkeita tulee kyllä lisää, jos pakkoruotsia enää yhtään suojellaan...

      Poista
    6. Ano: "Tarkoittanet, että poliittisesti on vaikea saada vapaaehtoista ruotsia, koska pakko on kirjattu aina hallitusohjelmaan ja sitoo koko establishmenttiä."

      Juuri noin.

      Poista
  2. Tiedätkö, että moni erityisoppilaana vielä yläkoulun kahlannut meneekin lukioon ja viihtyy siellä? Oppimisvaikeudet eivät estä akateemista kouluttautumista, mikäli akateemisuutta ei hirtetä kiinni kieliopintoihin kuten meillä.

    Oppilas, joka kahlaa tuettuna ruotsin yläkoulusta vitosella tai kutosella voi kuitenkin olla kiitettävä matematiikassa ja selvitä hyvin filosofiasta ja historiasta. Miksi hänet pitäisi pakottaa ammattikouluun? Myös ammattikouluun on lupa mennä omien vahvuuksien pohjalta. Oppimisvaikeus ei ole sellainen vahvuus!

    Nyt tilanne on monin tavoin epäreilu lukion erityisoppilaille:
    - ruotsista ei saa vapautusta
    - ns. tähtikursseja ruotsista järjestetään vain suurimmissa aikuislukioissa, tähtikurssilla ruotsin kurssista saa vitosen läsnäolon perusteella vaikkei saisikaan kurssia läpi
    - ne, jotka saavat sekä kirjoitukset että muut kurssit suoritettua mutta eivät ruotsia, jäävät vaille todistuksia - he yrittävät päästä tähtikursseille tai saada opettajaltaan sääliviitosen - tai jättävät lukion kesken!!!
    - lukion ruotsia vaille valmiit eivät ammattikouluun pyrkiessään saa ensimmäisen haun pisteitä, joten useimmille linjoille heillä ei ole hyvistä todistuksista huolimatta asiaa
    - mikäli ruotsissa heikko (lukio-opinnot keskeytettyään tai ilman niitä) lähtee ammattikouluun, hän saanee kyllä ammattikouluruotsin läpi, mutta halutessaan jatkaa ammattikorkeaan hänellä on taas virkaruotsin opinnot vastassa
    - pakollinen lukio- ja virkaruotsi ovat käsittämätön tapa syrjäyttää ihan hyviä mutta kielissä vaikeuksia omaavia oppilaita, ei näin tehdä muualla

    Pakon kiristyminen lukiossa ei ole mikään kompromissi, se on askel taaksepäin. Oli valtavan työn takana saada pakkoruotsin kirjoittamisen velvoite pois. Ei ole mitään syytä kiristää pakkoa, koska ruotsia ei tarvita - palvelut voidaan hoitaa muuten ja pohjimmiltaan opiskelussa tulee olla kyse opiskelijan omista tarpeista. Ei missään hoideta vähemmistöpalveluja istuttamalla koko kansaa varsinkaan kaikkia akateemisia vähemmistökielen kursseilla.

    Virkapakkoruotsi on ainoa maailmassa - missään muussa maassa eivät kaikki korkeakoulujen opiskelijat ole pakotettuja lukemaan tällaista pakollista vähemmistökieltä.

    Pakkoruotsi on ollut meillä sellainen tabu, että harva tuntee todella tilannetta, pakon haittoja erilaisille oppilaille ja pakon järjettömyyttä ja ainutkertaisuutta Euroopan tai maailman mittakaavassa.

    Kysele ihmeessä lisää! Älä yritä puhua pakollisen ruotsin puolesta lukioissa ja yo-kirjoituksissa! Sellainen hanke olisi katastrofi erilaisille oppilaille - ja myös muille kielille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      Juuri noin on.

      Mielenkiintoinen ryhmä on myös maahanmuuttajat. Osa heistä ei hallitse kunnolla edes omaa äidinkieltään saatika suomea.

      Lisäksi alakoulussa tulee päälle englanti ja yläkoulussa ruotsi.

      Kova paketti.

      Poista
    2. Ammattikoulusta...

      Ruotsi on monelle oppilaalle se ykkössyy jättää amis kesken. Edes amiksessa ei pääse ruotsista eroon, mikä on todella väärin.

      Poista
    3. Ei vain amis vaan myös ammattikorkea jätetään usein kesken ruotsin takia.

      Väitös vuodelta 2011 - Riitta Kalima: Opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen ammattikorkeakoulussa (pp-esitys osoitteessa http://www.valmistu.net/files/kalima_riitta_oulu_30_11_2011.pdf)
      josta tässä muutamia poimintoja:

      Tutkimuksen kohteeksi valitut opiskelijat olivat normiajan --- ylittäneitä tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuri- ja palvelualan opiskelijoita.

      Opintonsa loppuvaiheessa keskeyttäneiden tekniikan ja liikenteen toimialan suurimmat opetukseen liittyvät ongelmat Kaliman (2011) väitöskirjatutkimuksen mukaan olivat opinnäytetyön tekemisen vaikeudet, matemaattisten aineiden vaikeus ja oppimisvaikeudet ruotsin kielessä.

      Erityisesti mainittiin otsikon "Kielten opiskeluun liittyvät vaikeudet" alla
      - ruotsin kielen opiskelussa oli ongelmia (kaikki toimialat)
      - englannin kielen opiskelussa ei juurikaan ongelmia

      Siis kaikilla aloilla ruotsin kieli tökkii opinnoissa, pitkittää opintoja ja jopa johtaa opintojen keskeyttämiseen - mutta tästä ei saisi puhua. Ei tutkijakaan uskaltanut nostaa esiin kysymystä, onko järkevää, ruotsin opintojen annetaan karsia kaikkien alojen opiskelijoita.

      Poista
    4. Niin erityisoppilaiden kuin maahanmuuttajien kannalta olisi tärkeää ottaa mallia Ruotsista, jossa peruskoulun pitkä kieli (Ruotsissa yhteinen englanti) saa rinnalleen valinnaiskielen (kaikkialla ilmeisesti tarjolla saksa, ranska, espanja - ja nykyisin myös muita koulukohtaisia vaihtoehtoja) tai tämän noin kolmannes (erityisoppilaat, maahanmuuttajat) vaihtaa kielitaitoa vahvistavaan pakettiin (kotikieltä, lisää koulukieltä, lisää englantia). Ylimääräisiä kieliä saisi toki valita. Tarkoitus on saada jokaiselle opintoja mahdollisimman hyvin tukeva kielitaito, ei karsia ihmisiä kieliopintojen avulla.

      Poista
  3. Ruotsin kieli on 95 %:lle suomalaisista vieras kieli ja se pitää saada samalle tasolle muiden vieraiden kielten kanssa = vapaaehtoiseksi.

    Miksi lukiolaisten pitäisi kärsiä pakkoruotsista? Heillä pitää ehdottomasti olla mahdollisuus lukea kansainvälisiä kieliä ruotsin sijasta.
    Virkamiesruotsin poista ei vaadi kuin asetuksen kumoamista!

    Ruotsinkielisiä ei ole kuin 5 %. Miksi kaikki suomalaiset valjastetaan paapomaan tätä pientä vähemmistö?

    VastaaPoista
  4. Miksi ruotsin kieltä ei saada oikeisiin mittasuhteisiin maassamme? Koska on olemassa poliittinen konsensus siitä, että RKP otetaan joka kerta jokaiseen hallitukseen oli sen kokoonpano mitä tahansa. Matti puhui persujen uskottavuudesta. Se uskottavuus kasvaisi heti, jos puolue ilmoittaisi etukäteen ennen vaaleja ettei se suostu missään tilanteessa hallitukseen rkp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Linjaerot ovat em. puolueisiin koko ajan sen verran massiivisia että äänestäjät ansaitsivat tuollaisen todellisen ja konkreettisen linjanvedon. Näin olisi puolueen(ne) linja selvä ja äänestäjälle annettu tuoteseloste olisi kunnossa. Itse toivon hallitusvastuuta perussuomalaisille mutta pelkään että puolueen johto paljastuu laumaksi pekkavennamoita. Missä ovat kunnolliset ja todellisen vaihtoehdon tarjoavat Suomidemokraatit? Tässä ruotsinkieli asiassa persujen kannattaisi tuoda selvästi esiin kantansa vaaleissa: pakkoruotsi pois. Lisäksi: maahanmuutto seis ( vrt. uutiset viime päivinä väkivaltaisista maahanmuuttajajengeistä, Isis-fanituksesta). Ja voitto olisi teidän. Tilaisuutenne on nyt. Ottakaa tai jättäkää.

    t. vihreä varavaltuutettu.

    VastaaPoista
  5. Palaan vielä sloganiisi, ettei lyhyt ruotsi tapa lukiolaista - olet yksinkertaisesti väärässä. Lukioon menee paljon nuoria, joille kielet ovat ongelma. Tappaminen tässä yhteydessä tarkoittaa opintojen turhaa vaikeuttamista, joka voi johtaa niiden keskeytymiseen ja/tai jatko-opintohaaveiden madaltamiseen ilman todellista syytä.

    Ei ole tarkoituksenmukaista estää lukion kautta etenemistä niiltä, joille kielet ovat vaikeita. Sellainen vaikeus ei ole vahvuus, joka pätevöittäisi jollekin ammattialalle. Akateemisuus ei vaadi laajaa kielitaitoa, isojen kielten maissa matemaatikot saattavat osata vain äidinkieltään - ja matematiikkaa. Suomenkielinen matemaatikko tarvinnee englantia, mutta kielitaito olkoon hänen itsensä valittavissa.

    Pakkoruotsi lukiossa on samaa rakennetta kuin pakollinen virkaruotsi. Nämä estävät tehokkaasti kaikkia kielissä vähemmän lahjakkaita etenemästä ammattikoulua pitemmälle, vaikka periaatteessa koulutusväylän tulisi olla avoin ammattikoulusta ammattikorkean kautta yliopistolle. Tämä oli suuri periaatteellinen muutos ja yritys murtaa ammattikoulutuksen umpikuja ja hälventää jyrkkä jako käytännöllisiin ja teoreettisiin opintoihin, joka ei tätä aikaa enää ole. Ennen kokoomuksen valtakautta tämä oli hallituksen erityisessä suojeluksessa.

    Ennen kaikkea tuolla heitolla "lyhyt ruotsi ei tapa" annat aseet käsiin pakon puolustajille. Heiltä on kuultu uudestaan ja uudestaan, että ovatko suomenkielisen koulun kasvatit tyhmiä vai laiskoja, kun eivät voi oppia kahta kieltä. Missään nimessä emme saa vahvistaa ilkeilyä, jossa ruotsin osaamattomuus olisi laiskuutta ja asenneongelmia ja jopa tyhmyyttä. Kun vain 17% yo-kirjoituksiin tulevista pojista Joensuussa kirjoittaa ruotsin, kyse on nimenomaan järkevästä valinnasta.

    Pyydän, että nyt mietit asiaa oikein tarkoin uudestaan. Täällä on pilvin pimein koulutuksen ja pakollisen ruotsin ongelmien asiantuntijoita. Kysy jos jokin mietityttää, nyt saisit vastauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat. Tiedän tarkkaan pakkoruotsin tuottamat ongelmat. Olen tehnyt työtä peruskoulun opettajana 34 vuotta.

      Mutta tällä hetkellä tilanne on selkeä, kaikki lukevat pitkää ruotsia, jopa peruskoulussa.

      Me (PS) emme saa yksin mitään aikaan. Me emme yksin pysty asetuksia kaatamaan.

      1. Ensin pitää saada "virkaruotsisäädökset" pois.

      2. Sitten pitää saada peruskoulun ruotsi vapaaehtoiseksi.

      3. Vasta viimeisenä on lukion vuoro.

      En ilkeile ollenkaan, mutta on täysin selvää, että keskinmääräinen lukiolainen oppii ruotsia paremmin kuin keskinmääräinen peruskoululainen. Kaikille ei teoreettinen opiskelu sovi, eikä pidäkään.

      Poista
  6. "Kaikille ei teoreettinen opiskelu sovi, eikä pidäkään."

    Ei pidä yhdistää kieliä ja teoreettista opiskelua - kuinka moni lukiossa laajat kieliopinnot vetävä pystyisi keskittymään esim. matemaattisiin opintoihin. Kyse on yksinkertaisesti erilaisista lahjakkuuksista. Tämä on oleellista.

    Kenelle nyt ollaan tarjoamassa kompromissia? Demareille ja kokoomukselle ja keskustalle ja vasureille? Ei noilla puolueilla ole mitään perusteita pakkoruotsille ja niiden äänestäjien enemmistö on jo kauan ollut kielivapauden kannalla. Noille puolueille pakkoruotsi on osa ruotsinkielisen verkoston toimintaa omassa puolueessa ja hallituksen sisäistä kaupantekoa. Siis pohjimmiltaan kompromissia ollaan tarjoamassa ruotsinkielisille (RKP/folktinget), jotka eivät julkisesti edes myönnä olevansa osapuoli tässä suomenkielisten pakkoruotsissa. Ei kompromisseja tee sellainen verkosto, joka on saanut pakkoruotsin vastustuksen lisääntyessä aikaan pakkoruotsia sementoivan kielistrategian ja alakouluun varhaistetun pakkoruotsin ja lisärahoitusta luokanopettajien täydennyskoulutukseen ruotsinopettajiksi ja joka varhaistaa Raaseporissa suomenkielisten koulujen ruotsin ykköselle ja jättää englannin myöhemmäksi ja jolla on hallitusohejlmassa lupaus saada kolme pakollista kielikoetta takaisin yo-kirjoituksiin ja... Meillä ei ole mitään tarjottavaa ryhmälle, joka onnistuu jo saamaan kaiken. Ainoa tapa edetä on olla rehellinen ja nojata siihen, ettei pakkoruotsille ole perusteita eikä se todellakaan ole oiekudenmukaista, puhumattakaan, että se olisi "tasa-arvoa".

    Avataan käsitteet, ruoditaan perusteet ja katsotaan kerrankin tilannetta avoimin silmin.

    VastaaPoista