lauantai 14. huhtikuuta 2018

Populismin syvin olemus


Ehdotimme Vantaan kaupunginvaltuustossa kaavamuutoksen jättämistä pöydälle. Emme saaneet ehdotustamme läpi. Ehdotuksen sisältö löytyy alla olevasta Vantaan Sanomien kirjoituksestamme. Klikkaa lehtileikettä suuremmaksi.
Valtuustokeskustelussa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme on populistinen. Heitto tuli Kokoomuksen edustajalta. Populismia käytettiin jälleen kerran lyömäkirveenä, vaikka tosiallisesti esityksessämme puolustimme tavallisia vantaalaisia, eritoten sisäilmasairauksista kärsiviä lapsia ja koulujen henkilökuntaa.
Totta kai esityksemme, kuten mielipidekirjoituksemme lopussa toteamme, on populistinen:
Kaupunginvaltuuston kokouksessa heitettiin ilmaan, että ehdotuksemme oli populistinen. Kyllä se oli sitä, koska me kuuntelemme aidosti ihmistä. Ehdotimme myrkytöntä hirsikoulua Kulleropuistoon, koska naapuriston asukkaille ja Hiekkaharjun omakotiyhdistykselle se sopii. Kuuntelimme myös, mitä sisäilmasairauksista kärsivät oppilaat ja opettajat tarvitsevat. 
Edustamme tavallista ihmistä, hänen tarpeitaan ja toiveitaan. Yritämme noudattaa vantaalaisten tahtoa. 

Kaikki puolueet ovat omalla tavallaan populistisia. Ei kait maan päällä ole koskaan ollut yhtään puoluetta, joka ei olisi tavoitellut kansan suosiota tavalla tai toisella. Jotkut ovat tavoitelleet kansan suosiota hyvinkin ontuvin sanakääntein. 
Falskeinta mitä viime vuosilta muistan taitaa olla, kun Jyrki Katainen heilutteli työväen hanskaa. Mikään ei voi olla epäuskottavampaa. Kataisen työväen hanskalle naureskeltiin yleisesti.
Kokoomus on muuttanut käsitteen tasa-arvo muotoon mahdollisuuksien tasa-arvo. Olen paljon miettinyt, mitä mahdollisuuksien tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa. Eikö tasa-arvo enää kuulukaan kaikille? 

Kaikki vähääkään yhteiskunnasta ja sen toiminnoista tietävät, että kaikille mahdollisuudet eivät koskaan ole samat. Tarkoittaako Kokoomus mahdollisuuksien tasa-arvolla sitä, että Kokoomus ajaa joidenkin ryhmien tasa-arvoa enemmän kuin joidenkin toisten ryhmien eli klassisesti ajatellen:

 ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset” (George Orwell, Eläinten vallankumous)?
Aito populisti puolustaa kansaa, jotta kaikki olisivat aidosti tasa-arvoisia, ja että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet ponnistaa elämässään eteenpäin. 
Katsoin, miten Wikipedia määrittelee sanan demokratia:
Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia tulee sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta, hallita).

Kannattaa silloin tällöin kertailla Perussuomalaisten sivuilta arvomaailmaamme. Populismista siellä todetaan: 

Kansan asialla 

Perussuomalaiset kannattavat populistista eli kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä elitistisen eli byrokraattisen demokratiakäsityksen sijaan. Populistisen demokratiakäsityksen mukaan kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa heillä on asioista samat näkemykset tai mielipiteet ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa.

Asukkaiden ääni jää täydennysrakentamisen alle

Vantaan Sanomat 14.4.2018, klikkaa suuremmaksi.

Populistinen ehdotuksemme ei mennyt Vantaan kaupunginvaltuustossa läpi. 
Yritimme suojella perinteisiä vantaalaisia omakotialueita. Toisaalta halusimme sisäilmasairauksista kärsiville lapsille ja koulujen henkilökunnalle täysin myrkyttömän hirsikoulun, joka olisi toiminut Vantaan pilottihankkeena.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Ruotsalaista näkkileipää ja pastaa

Knäckebröd från Sverige

Pasta från Sverige

Silmäni levähtivät tänään koululounaalla auki, kun äkkäsin lukea näkkileipälaatikon kylkeä. Ruotsalaista näkkileipää.

Kun keskustelin asiasta koulun emännän kanssa, hän totesi, että tulepas keittiön puolelle. Hän osoitti isoa pastalaatikkokasaa. Ruotsalaista pastaa.

Suomalaiset sahaavat jalkaansa.

Pieni säästö, joka ulkomaalaisella näkkileivällä tai pastalla saadaan, menetetään suomalaisesta yritteliäisyydestä ja työllisyydestä. Suomalaisia firmoja menee nurin, ja lisää työttömiä tulee.

Aina vedotaan kilpailulainsäädäntöön, mutta EU:n kilpailulait antaa mahdollisuuden edistää vaikkapa lähiruokaa. Kotimaista ruokaa voi ja kannattaa hankkia.

Ongelma on, että esim. kunnissa leikitään melkoista palikkaleikkiä. Jokainen sektori ajattelee vain omaa sektoriaan. Harvemmin ajatellaan kokonaisuutta.

Oletan, että suomalaiset noudattavat EU.n lakeja luonteemme takia pilkuntarkkaan. Olisipa kiva olla kärpäsenä katossa, kun ranskalaiset tai unkarilaiset, italialaiset tai kreikkalaiset kilpailuttavat.

Miksi Vantaan kouluihin rahdataan laivoilla soijaa maapallon toiselta laidalta? Suomessa tehdään hyvää ja puhdasta ruokaa kuten nyhtökauraa ja härkäpapuja. 

Vantaan kouluihin ruuat hankkii Vantaan kaupungin omistava yhtiö Vantti. Sen arvot ovat: ammattiylpeä, osallistava, kehittävä ja yhteiskuntavastuullinen.

Yhteiskuntavastuullinen?

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Hyvän ilman puukoulu Kulleropuistoon -esityksemme


Kyllä valtuustossa oikeasti yritetään ratkoa asioita. Alla on esimerkki, ryhmäni esitys huomiseen kaupunginvaltuuston kokoukseen.

* * *
Esitämme, että Kulleropuiston asemakaava palautetaan uudelleen valmisteluun.
Hiekkaharjun Kulleropuistoon suunnitellaan kaavamuutosta, joka ei luonteeltaan sovi Hiekkaharjun omakotialueelle. Naapuruston asukkaat ja Hiekkaharjun omakotiyhdistys vastustavat kerrostaloalueen rakentamista.
Ehdotamme, että Kulleropuistoon rakennetaan täysin myrkytön hirsikoulu. Kulleropuiston yhtenäiskoulu toimisi opiskelu- ja työpaikkana sisäilmasairauksista kärsiville oppilaille ja opettajille sekä lähialueiden lapsille. Koulu olisi hajusteeton, välituntisin mentäisiin ulos ja koulussa olisi ympärivuorokautinen ilmastointi. Koska sisäilmasairauksista kärsivät lapset tarvitsevat reipasta ulkoliikuntaa, koulupihan yhteyteen rakennettaisiin lähiliikuntapuisto.
Tikkurilan suuralueelle rakennetaan koko ajan lisää, joten uudelle koululle on tarvetta. Tikkurilasta on vaikea löytää kunnollista tonttia koululle.
Kulleropuisto on paikkana ihanteellinen. Liikenneyhteydet ovat mainiot, koska puisto sijaitsee Hiekkaharjun aseman vieressä. Kulleropuistoon pääsee junalla päärataa pitkin sekä etelästä että pohjoisesta. Kehärata liittyy päärataan Hiekkaharjussa. Junanvaihtoja ei tarvita. Myös bussilinjoja löytyy kävelyetäisyydeltä.
Kulleropuiston yhtenäiskoulu olisi vantaalainen pilottihanke. Myöhemmin myös Myyrmäkeen voidaan rakentaa suunniteltu koulurakennus täysin myrkyttömästä hirrestä. Kunnollinen koulurakentaminen kohottaa Vantaan imagoa. Kaupunki kaipaa hyviä veronmaksajia.
Vantaa vastaa koulujensa oppilaiden ja opettajien terveydestä. Sisäilmasairauksista kärsiville on taattava terveet koulut.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä

* * *
Liite, alueen naapuruston ja Hiekkaharjun omakotiyhdistyksen lausunto pilottihankkeesta
Aloite pilottihankkeesta, jossa rakennettaisiin hyvän ilmanlaadun esimerkkikoulu Kulleropuiston kaavamuutoksen kohteena olevalle alueelle, on hyvin linjassa alueen omakotiyhdistyksen, naapuruston asukkaiden sekä kaavamuutostyöhön osallistuneiden asukkaiden palautteen kanssa.
Aikaisemmin ehdotetun kaavamuutoksen (asemakaavamuutos 002261) muuttaminen niin, että yli kaksikerroksista kerrostaloaluetta korvataan koulurakennuksella ja siihen liittyvillä toiminnoilla vastaa hyvin keskeisiin huoliin, joita asukkaat ja omakotiyhdistys ovat prosessin aikana esittäneet.
• Parkkipaikkojen riittävyys - Kaavamuutoksen kohteena oleva rakentamaton alue toimii tällä hetkellä paikoitusalueena päivittäin 30-40 autolle, jotka eivät mahdu pihoihin tai katujen varsiin kaavan jo rakennetulla osalla. Kaavamuutoksessa ehdotetaan asuntojen määrän 6-kertaistamista ilman, että parkkipaikkojens suhdelukua muutetaan verrattuna jo rakennettuun osaan. Tämän seurauksena alueen paikoitusongelma tulee kärjistymään. Korkeiden kerrostalojen korvaaminen kouluilla helpottaa paikoitusongelmaa merkittävästi.
• Koulupaikkojen riittävyys - Koulut ja päiväkodit ovat opettajien palautteen sekä arkikokemuksen mukaan täynnä lapsia. Esimerkiksi paikka lähikoulussa ei kaikissa tilanteissa ole ollut itsestäänselvyys. Kaavan perusteissa vedotaan koulupaikkojen riittävyyteen Tikkurilan suuralueella. Tämä tuntuu erikoiselta alueen asukkaiden näkökulmasta kaupunkiympäristössä. Koulun rakentaminen alueelle ratkaisisi luonnollisesti tämän tilanteen.
• Pientaloalueeksi kaavoitetun osan muuttuminen kerrostaloalueeksi - Nyt muutoksen kohteena oleva kaava on tuore ja asukkaat kokevat tulleensa harhaanjohdetuiksi, kun tuore pientalokaava halutaan muuttaa kerrostaloalueeksi, joka ei nivelly hyvin jo rakennetuun osaan aluetta. Korkeiden kerrostalojen korvaaminen koululla toteuttaa hyvin ajatusta niveltää jo rakennettu pientaloalue kerrostaloihin, jotka on alueen jo rakennetulle osalle tehty.
Aktiivisesti kaavamuutosprosessiin osallistuneiden naapuruston asukkaiden ja Hiekkaharjun omakotiyhdistyksen puolesta pidämme koulupilottia hyvänä keinona ratkaista kaavamuutoksen esille nostamat haasteet. Uskomme myös vahvasti, että mikäli esitystä päästään esittämään julkisesti alueen asukkaille tämä saa laajan tuen alueen asukkailta.
Naapuruston asukkaiden ja Omakotiyhdistyksen puolesta,
Sauli Laitinen (050 5343164)
Robert Kullström, Hiekkaharjun omakotiyhdistyksen pj. (0400 629657)
Katri Hyytiä
Ari Leino
Juha Kervinen

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Perussuomalaisten hajoamisen historia

Kuva: Aamulehti

Lauri Nurmi: Perussuomalaisten hajoamisen historia
Into Kustannus Oy 
2018 
3 painos

* * *

”Se oli Juudas, en minä, joka hirtti itsensä” (Timo Soini 3.6.2017)

Hiljaisen viikon kunniaksi yritän kertoa omia tuntemuksiani Perussuomalaisten hajoamisesta, kun parikymmentä perussuomalaista kansanedustajaa loikkasi puolueesta. Tarjosimme kesällä suurta hupia kansalle, mutta monelle meistä kyseessä on ollut pitkällinen kärsimysnäytelmä. 

Vasta nyt tartuin Lauri Nurmen perusteelliseen kuvaukseen tapahtumien kulusta. 

Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi palkittiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla vuoden kovimmasta skuupista: ”Uutinen piti tappaa keinolla millä hyvänsä” (Aamulehti 2.11.2017).

Kovin moni poliitikko ei ole julkisesti kirjaa arvioinut, paitsi Erkki Tuomioja blogissaan

Tuomioja toteaa: 

Nurmen kirja on varmaan monien mielestä rautaista tutkivaa journalismia ja sellaisena minustakin ansiokas. 

Kirja on taattua perussuomalaista vereslihaa. 

Nurmi on haastatellut sekä Halla-ahoa että Soinia, molemmat ovat kertoneet tapahtumien kulusta hyvin avoimesti, tietenkin omasta näkökulmastaan. Monia perussuomalaisia on haastateltu. Haastattelujen lisäksi Nurmi on käyttänyt kirjan lähdeaineistoina Lännen Median kyselyitä. Hän lähetti kyselyjä muutamaan otteeseen puolueen piirihallitusten jäsenille ja kunnanvaltuutetuille. Minäkin olen niihin vastannut. Kirjasta löytyy mielenkiintoisia suoria lainauksia vastauksista, tuttujakin nimiä mainitaan.

Oikeastaan Nurmi lataa ytimen suoraan kirjan alkuun:

Arvelen, että lukijaa askarruttaa, oliko 20 kansanedustajan loikkausoperaatio suunniteltu ennen Perussuomalaisten puoluekokousta. Vastaus on myönteinen: kyllä se oli.

Samalla lukija saattaa pohtia, vaikuttivatko Keskusta ja Kokoomus aktiivisesti Perussuomalaisten hajoamiseen ennen Halla-ahon valintaa. Siihenkin kysymykseen vastaus on myönteinen: kyllä vaikuttivat.

Sen sijaan presidentti Sauli Niinistölle Nurmi antaa synninpäästön. Niinistö ilmoitti tiukkana moraalisena mielipitenään pääministeri Juha Sipilälle, että tämän olisi hänen mielestään pitänyt jättää hallituksensa eronpyyntö. Niinistö piti puheita hallituskriisistä tai hallitusneuvotteluista poliittisena teatterina. Kuuluisaksi on jäänyt Kultaranta-keskusteluiden päätteeksi Niinistön letkautus: 

Ei muuta kuin lehmänkauppoja tekemään. (12.6.2017)

Katsoessani TV-uutisia ja Niinistön letkautusta, minäkin tajusin hetkessä, ettei mitään todellisia hallitusneuvotteluja Halla-ahon kanssa oltu käyty ja hänet on pelattu ulos. Mutta silti en millään olisi uskonut, että tekeillä olisi Suomen poliittisen historian suurin lehmäkauppa. 20 kansanedustajaa kävelee ulos Perussuomalaisten ryhmähuoneesta, turvataan Sote- ja maakuntauudistus kepulikonstein sekä taataan hillotolppa Soinille. 

Soini ja kumppanit olivat miettineet kaksi vaihtoehtoista strategiaa sen varalle, jos Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi: 

Aluksi toiminta-ajatuksena oli, että maltilliset kansanedustajat heittäisivät halla-aholaiset kansanedustajat ulos eduskuntaryhmästä ja mahdollisesti erottaisivat heidät puolueesta. Tämä olisi ollut mahdollista siinä tilanteessa, että Perussuomalaisten puoluehallitus ja puoluevaltuusto olisivat jääneet soinilaisten käsiin, vaikka Halla-aho olisi valittu puheenjohtajaksi. 

Mallia A ei pystytty toteuttamaan, valittiin malli B, ja 20 kansanedustajaa loikkasi puolueesta.

On paljon pohdittu sitä, että valtasivatko halla-aholaiset puolueen. Eivät vallanneet. Jyväskylän puoluekokouksessa ääniä annettiin 1845, joista 155 hylättiin. Halla-aho sai 949 ääntä ja valittiin suoraan. On vaikeaa arvioida, kuka paikallaolijoista oli halla-aholainen tai soinilainen. Kaikki olivat perussuomalaisia. Perussuomalaiset ovat demokraattisin puolue, koska kaikki jäsenet saavat halutessaan äänestää puoluekokouksessa. Puolueessa ei ole politrukkeja, paitsi työmies Matti Putkonen.

Halla-aho valinnan jälkeen: 

On ollut puhetta ja pelkoja puolueen hajoamisesta ja valtaamisesta. Persussuomalaisia ei voi vallata, koska jäsenistö valitsee puheenjohtajansa. Olen kahden päivän ajan seuerustellut ihmisten kanssa tässä tilassa ja hotellissa. Olen nähnyt samoja ihmisiä, joita olen viimeisen kymmenen vuoden aikana nähnyt Perussuomalaisten tilaisuuksissa ympäri maata. Minä tiedän, että tässä salissa on aitoja perussuomalaisia, ei mitään ulkoa tullutta junttaporukkaa tai valtaajia.

Soini ja Terho hävisivät siksi, että hallituksessa olimme toimineet kuin onneton orpopoika. Keskusta ja Kokoomus veivät, ja me vikisimme. 

Perussuomalaisten äänestäjät edustavat tavallista kansaa, kikyily oli heille kipuilua. Sote- ja maakuntauudistus aiheutti hallituskriisiin. Keskusta halusi älyvapaan määrän maakuntia, ja Kokoomus halusi valinnanvapauden, mikä tarkoittaa sitä, että kansainväliset isot terveysyritykset tulisivat Suomeen mellastamaan. 

Hallituskriisissä Perussuomalaiset laittoi voita leivän väliin ja pelasti Sipilän hallituksen. Tavalliset rivipersut eivät halunneet kikyä eikä sote- ja maakuntauudista. Oli todella kiusallista teltoilla selitellä äänestäjille kikyä tai sotea, kun en itsekään kumpaakaan kannattanut. Joskus soturit pannaan vääriin puolustusasemiin, silloin hävitään.

Nurmi toteaa, että loikkauksen motiiviksi on Soinin näkökulmasta kiusallisen helppoa arvella ministerin salkun säilyttämisen ja poliittisen virkanimityksen yhdistelmää. Siksi Nurmi pyytää Soinilta henkilökohtaisia perusteluita ratkaisulleen lähteä perussuomalaisista: 

Puolue ei jakautunut ministerinsalkkujen takia. Se jakautui, koska me, jotka lähdimme, emme suostuneet olemaan Jussi Halla-ahon johtamassa puolueessa. Siitä oli kysymys.

Uskokoon, ken haluaa.

Perussyy on on tietenkin se, että Petteri Orpon Kokoomus ei suostunut olemaan hallituksessa Halla-ahon johtamien Perussuomalaisten kanssa, minkä hän moneen kertaan totesi ennen Perussuomalaisten puoluekokousta. En usko, että edes Jussi Niinistön valinta puolueen varapuheenjohtajaksi olisi kääntänyt Orpon päätä. Kun on paikka hajottaa, sitten hajotetaan.

Mielestäni Perussuomalaisten olisi kannattanut hajottaa hallitus mieluummin kuin puolue.

Kirjassa Soini sanoo jättävänsä Perussuomalaiset rauhaan: 

Raamatussa sanotaan, että koira palaa oksennukselleen. Minä en palaa. Se on tehnyt kipeää. Totta kai, mutta se on mennyttä aikaa.

Mutta kyllä koira on räksyttänyt. 

Monessa yhteydessä Soini on todennut Perussuomalaisten olevan yhden asian liike. Kyllä puolue ajaa monia asioita, mikä näkyy vaikka Vantaan kaupunginvaltuustossa, jonka valtuutettu olen. Sama asia näkyy myös puolueen valtakunnan politiikassa, vaikka kärkenä maahanmuutto onkin.

Onneksi emme ole hävinneet koko sotaa. 

Vaikka puolueesta lähti 600 jäsentä Sinisiin, puolueen jäsenmäärä on noussut 18 % . Jäseniä on nyt 11 000 ja lisää tulee koko ajan. Olemme ohittaneet Vihreät, kohta taakse jää Vasemmisto. Gallupeissa kannatuksemme on noin 9 %, mikä ennustaa vuoden päästä eduskuntavaaleissa sellaista 14-15 % kannatusta.

Pitkänperjantain saarna tämäkin. 

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Koulumies Sote-seminaarissa

Sote-uudistuksen kulmakivet - kestääkö perusta?

Osallistuin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Uudenmaan aluekierroksen seminaariin Jätkäsaaren hotelli Clarionissa. Paikalla oli iso salillinen Uudenmaan maakunnan vaikuttajia: kunnanjohtajia, sote- ja sivijohtajia, kuntien ja maakunnan soteasiantuntijoita, järjestöjen edustajia sekä muutama kaupunginvaltuutettu kuten minä.

Kuten jo etukäteen tiedossa oli, Sote- ja maakuntauudistus ei suuria hurraahuutoja salissa herättänyt. Uudenmaan maakuntavaltuusto antoi muutama päivä sitten murskatuomion 57-12 Sote- ja maakuntauudistukselle.

Uudenmaan liiton aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen oli huolissaan kansalaisten palveluiden tulevaisuudesta Uudellamaalla. Erityisesti hän oli huolissaan 3 miljardin euron säästötavoitteista. Siirtymävaiheen kustannuksia ei ole tarpeeksi huomioitu, ja kiire valmistelussa ja mahdollisessa toimeenpanossa painaa. Valtio ei ole tullut vastaan, ja kolmasosa kaikista säästötavoitteista lankeaa Uudellemaalle.

Porvoon kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson totesi, vaikka meidät on nyt todettu maailman onnellisimmaksi kansaksi, tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet. 20 % ihmisistä kuluttaa 80 % kaikesta yhteiskunnan antamasta tuesta vähän samaan tapaan kuin 20 % miehistä kuluttaa 80 % kaikesta alkoholista. 30 % kaikista aikuista ei harrasta mitään liikuntaa, mikä jo yksinään tuo yhteiskunnalle 2 miljardin euron kustannukset. Yksinäisyys on kasvava ongelma koko Suomessa.

Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa mietti puheenvuorossaan, mitä hyvinvointi oikeastaan on. Hän otti esimerkin Irlannista, jossa pubit kuuluvat elämään. Ne ovat sosiaalisen elämän todellisia keskuksia, toisaalta alkoholihaitat ovat suuria. Kumpi on kampi?

Helsingistä on tarkoitus tehdä maailman toimivin kaupunki v. 2017-2021, mikä ei ole ylimaallinen tehtävä, sillä jo nyt Helsinki on rankattu seitsemänneksi. Helsingissä on panostettu asukasosallisuuteen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Stadiluotsit ovat eri kaupunginosien osallistavia työntekijöitä. Kaupungissa on myös liikkumattomuuden ehkäisyn pilottiprojekti. 

Vesikansa painotti poliittisen johtamisen, strategian ja resurssoinnin kolmiyhteyttä. Järjestöjen rooli ennaltaehkäisyssä ja aukkojen paikkaamisessa tulee olemaan merkittävä. Tiedolla johtaminen on oleellista.

Maakunnan muutosjohtaja Markku Sovalan aiheena oli maakunnan ja kuntien yhdyspinta. Miten eri julkisen sektorin osat toimivat yhteistyössä? Jo kahden vuoden päästä Suomen historian suurimman soteorganisaation ja -fuusion pitäisi olla valmis? Sote-työntekijöiden määrä Uudellamaalla tulee olemaan 50 000 - 60 000.

Visiona on, että Uusimaa on v. 2030 Euroopan paras alue elää ja toimia. Tällä hetkellä se on hyvinvoinnin osalta seitsemäs ja kilpailukyvyn osalta kolmas.

Kasvupalvelut (työvoima- ja elinkeinojen edistämispalvelut) tuodaan samaan pöytään. Kolmasosa työttömistä tarvitsee palveluita, sillä suurin osa työttömistä hoitaa asiansa itsenäisesti esim. netin kautta. Viidesosa työttömistä tarvitsee oikea-aikaista kuntoutusta ja muita sote-palveluja.

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso totesi, että seitsemän suurinta syrjäytymisen syytä liittyvät kaikki elintapoihin. Kansalaisten on oltava kuskin paikalla oman elämänsä suhteen, sillä valistus ja neuvonta eivät kohtaa kaikkia asiakkaita.

Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila valotti kehyskuntien näkökulmaa ja oli sitä mieltä, että olisi hyvä, että maakunta jakautuisi pienempiin toiminnallisiin alueisiin, jotta yhteistyö olisi toimivaa. Sivistystoimen ja soten on tehtävä tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten palveluissa. Hän puhui ohjaamotoiminnasta, nuoret kyllä tavoitetaan, mutta mitä sitten tehdään?

Mattila totesi, että tietoturva- ja salassapitoasiat tulevat nousemaan pintaan. Miten 3,6 miljoonan ihmisen maakunnassa yhteydet mm. järjestöjen kanssa sotessa tulevat toimimaan? 

Uudellamaalla toimii yhteensä 1719 Soste-järjestöä, 106 järjestöä per 100 000 asukasta. Järjestöt ovat hyvin heterogeeninen ryhmä.

Paneelikeskustelun aiheena oli Hyvinvointi yhteisenä tehtävänä, poimintoja:

- heti kärkeen mietittiin nuorten asemaa pääkaupunkiseudulla
- hyte-työtä on tehtävä jo ennen kuin ongelmia tulee
- miten nuoria osallistetaan?
- vain hyvinvoiva lapsi voi oppia
- voiko liikkumisesta tehdä reseptin?
- sotessa ei kuntien siviä ole vielä otettu mukaan
- kuka koordinoi ja organisoi järjestöjen käytännön toimintoja?
- huono-osaisuus kasautuu
- segregaatioriski on tunnistettu

Seminaarin kovin väite tuli sote-muutosjohtaja Timo Arokydöltä: 

Suomen terveysjärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Jälkeen jäävät vain Bulgaria ja Romania. Viro on vähän edellä.

Lopuksi oli ryhmätyöskentelyä soten eri aiheista. Ratkaisumallit olivat mielestäni aivan liian sote-keskeisiä ja lähinnä vain korjaavia malleja esitettiin. Käytettiin paljon sote-kapulakieltä. Ennaltaehkäisystä puhuttiin aivan liian vähän.

Olen vahvasti sitä mieltä, että on rajusti keskityttävä esikouluun ja peruskoulun kolmelle alaluokalle. Silloin koko ikäluokka ongelmineen on kerralla tavoitettavissa.

Soten on jalkauduttava kouluun lapsen luo. Pieni lapsi ei peittele ongelmiaan. Lapsen perhe on vielä tavoitettavissa ja sekä lasta että perhettä voidaan vielä tukea ja auttaa.

Resursseja on panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan. On moneen kertaan tutkittu ja todettu, että juuri ennaltaehkäisy tuo suurimmat säästötkin.

torstai 15. maaliskuuta 2018

Nyt se on tutkittu - lapsia kuunneltava homekyselyissä

HS 15.3.2018, klikkaa suuremmaksi

Selvää tekstiä. 

Lapset ja opettajat ovat koulujen sisäilman suurimpia asiantuntijoita, koska he työskentelevät kouluissa. Opettaja voi työskentellä yhdessä ja samassa koulussa kymmeniä vuosia.

THL:n teettämän tutkimuksen oleellisin tieto on:

Tuloksista käy ilmi, että oppilaiden vastausten toistettavuus oli huoltajien kanssa samalla tasolla tai jopa parempi.

Koska sisäilma-asioissa opettajia ei juuri koskaan kuunnella, nyt voidaan perustellusti kuunnella oppilaita.

THL:n suositus on, että kyselyt toteutettaisiin mahdollisimman laajasti.

Varmaan järkevintä olisi, että homekyselyt toteutettaisiin vuosittain yleisten terveyskyselyiden yhteydessä.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Kasvaa, kasvaa - puolueen jäsenmäärä nimittäin


Tilastotietoa suoraan puoluetoimistoilta - Perussuomalaisten jäsenkehitys näyttää hyvältä. 

Nyt on jäseniä reippaasti enemmän kuin koskaan.

* * *


Espoolainen it-alan ammattilainen Kari Hirvi oli tähän asti äänestänyt kokoomusta. Nyt hän kokee, että perussuomalaiset on arvoasteikolla kokoomusta oikeammalla. Hirvelle tärkeää on maahanmuuttopolitiikka.

– Yksittäinen tärkeä teema on se, että mikä on kansakuntien pitkän aikavälin väestöjakauman kehitys. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka käsittelee tätä teemaa. Muut eivät uskalla sitä ajatellakaan, sanoo Hirvi.  

Puolueen mukaan Hirven lisäksi perussuomalaisiin liittyi viime vuonna noin 1500 jäsentä ennen puoluekokousta ja ja saman verran sen jälkeen. Puoluesihteerin mukaan osa tulijoista on heitä, jotka lähtivät aiemmin pettyneenä politiikkaan. Osa on täysin tuoreita kasvoja. 

– Jäsenkasvuhan oli silloin kesän ensimmäisinä kuukausina, puoluekokouksen jälkeen, ihan valtavaa. Nämä uudet tulijat ovat vallan tuoreita poliittisia nousevia kykyjä – ihan tavallisia ihmisiä. Meille on maakuntavaaleihin tulossa tuoretta hyvää väkeä,  kertoo uudessa toimistossa muuttoa tekevä puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. 

– Ikäjakauma on hieman nuorentunut siitä mitä meillä ylipäätänsä alle 44-vuotiaita. Miehiä tietenkin enemmistö, mutta myös 25 prosenttia naisia. 

Sinisiä vain alle 600

Puoluesihteerin mukaan noin tuhat ihmistä jätti puoleen. Osa heistä siirtyi siniseen tulevaisuuteen, mikä on jäänyt toistaiseksi alle 600 jäsenen lilliputiksi.

– Veikkaan, että sinisiin suoraan on lähtenyt 400-450 meidän jäsenkentästä. Heistä suurin osa on vähän ikääntyneempää väestöä. Muihin puolueisiin lähti ehkä satakunta. Surullisin osuus on se 400-500 ihmistä, jotka lopettivat politiikan kokonaan, ynnää puoluesihteeri.
Slunga-Poutsalo haluaa myös kumota huhupuheita.

– Nämä urbaanit legendat siitä, että olemme ottaneet takaisin kaikki erotetut, eivät pidä paikkaansa. 

Tutkija: Puoluekokous selkeytti linjan

Tutkijan mukaan kesän puoluekokous selkeytti perussuomalaisten linjaa.

– Nyt linja on hyvin selkeä. Kaikista kriittisimmin maahanmuuttoon ja Euroopan unioniin suhtautuvat ovat jääneet perussuomalaisiin ja tämä on puhutellut kannattajia, arvioi eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija, yliopistonlehtori Jenni Karimäki.

Rokotekirjoitukseni Hesarin Mielipiteessä

HS Mielipide 11.3.2018, klikkaa suuremmaksi

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Avioliittoon pakottaminen on kriminalisoitava ja sassiin


Ei tämä näin voi olla.
Toisin kuin muun muassa Ruotsissa ja Norjassa, Suomessa pakkoavioliittoja ei ole kriminalisoitu. On päivänselvää, että laki on saatava aikaiseksi ja pian. Pakkoavioliitto on kaikkia ihmisoikeuksia vastaan.
Suomessa tulee ilmi parikymmentä pakkoaviolittoa vuodessa, muut jäävät piiloon, koska pakolla naitetut tytöt pelkäävät henkensä edestä.
Viranomaisten on rakennettava jonkinlainen nettisivusto, jonka kautta pakkonaitetut uhrit voivat hakea apua Suomen viranomaisilta.
* * *
* * *
Ihmisoikeusliitto vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimiin avioliittoon pakottamisen kriminalisoimiseksi.
Ihmisoikeusliitto kerää parhaillaan nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan pakkoavioliiton kriminalisoimista Suomessa rikoslakia muuttamalla. Vetoomus toimitetaan oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok). Myös kansanedustaja Olli-Poika Parviainen vaatii toimia pakkoavioliittojen kriminalisoimiseksi. Parviainen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen naistenpäivänä 8. maaliskuuta oikeusministerin vastattavaksi.

torstai 8. maaliskuuta 2018

Vastaus rokotealoitteeseeni


Tein valtuustoaloitteen, jotta kaupungin koulujen henkilöstölle annettaisiin kausi-influessarokotukset. Sain valtuuston kokouksessa 6.3. vastauksen aloitteeseeni. 

Olin pettynyt vastaukseen.

Ei kerrottu:

- kuinka monta opettajaa esim. viime lukuvuonna sairastui kausi-influenssaan
- sairastuneiden opettajien sijaiskuluista mitään
- kuinka paljon opettajien rokottaminen maksaisi

Tiedot olisivat olleet tärkeitä päätöksenteon tueksi.

Hyvin moni ammattiryhmä saa jo rokotuksensa, joten olisi hyvä rokottaa kaikki Vantaan kaupungin työntekijät.

Erittäin hienoa on, että Henkilöstökeskus on varautunut vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa myös siihen, että henkilöstöä laajemminkin rokotettaisiin. 

Rahat rokotuksiin on saatava, sillä rokotuksiin sijoitetut rahat tulevat moninkertaisesti takaisin, kun sairastuneiden työntekijöiden tilalle ei tarvitse enää palkata niin paljon sijaisia.


* * *

Valtuutettu Kai-Ari Lundell ja 43 muuta valtuutettua ovat jättäneet seuraavan valtuuston työjärjestyksen mukaisen valtuustoaloitteen:

Esitän, että kaupungin koulujen henkilöstölle annetaan influenssarokotteet veloituksetta:

Rokote on paras suoja influenssaa vastaan. Se torjuu

-  terveillä työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä
-  influenssatartuntoja, kun ei sairastu, ei tartuta muita
Vapaaehtoiset rokotukset annetaan koulujen henkilöstölle heidän työpaikoillaan kuten päiväkotien henkilöstölle tehdään jo nyt

-  toiminta on tehokasta
-  koko koulujen henkilöstö pääsee rokotusten piiriin 






Sairastuneen opettajan tilalle pitää aina palkata sijainen. Kun influenssa-aalto iskee kouluun, moni opettaja kaatuu petin. Silloin tarvitaan moneksi päiväksi monta sijaista.

Kaupungin koulujen ja päiväkotien henkilöstön rokottaminen tuo kaupungille selvää säästöä.

Kaupungin terveys- ja sosiaalipalvelujen toimintaa ohjaa ennaltaehkäisy. Rokottaminen on ennaltaehkäisyä.
                       

* * *



Kaupunginvaltuusto 25.9.2017 § 13



Päätös: 



Päätettin ottaa asia käsiteltäväksi ja lähettää valtuustoaloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.



Henkilöstökeskus toteaa aloitteesta seuraavaa: 



Henkilöstön rokottaminen tapahtuu työterveyshuollon kautta henkilöstökeskuksen tilauksesta ja rokottamiseen vaikuttaa ensisijassa rokotesuojan välttämttömyys työtehtävien hoidon kannalta. Toissijaisesti kysymyksessä on myös taloudellinen investointi silloin, kun rokottaminen ei ole välttämätöntä / pakollista.

Kaupungin vuoden 2018 työterveydenhuollon toimintasuunnitelman mukaan Influenssarokotusta suositellaan kaikille välitöntä potilas- ja hoivatyötä tekeville terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille. 



Uusi 1.3.2017 voimaan tullut tartuntatauntalaki (1227/2016) myös velvoittaa sosiaali- ja terveysalan työnantajaa varmistamaan 1.3.2018 mennessä, että influenssan vakaville seurauksille alttiita henkilöitä kohtaa toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa vain influenssaa vastaan rokotettu henkilökunta (§ 48). Tartuntatautilain ohje koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä. 



Siten vuonna 2018 on nimetyt työtehtävät, joissa influenssarokotus annetaan henkilöstölle:

- Terveysasemien henkilökunta
- Sairaalapalvelujen henkilökunta
- Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunta
- Kehitysvammahuollon asumisyksikön ja toimintakeskuksen henkilökunta
- Ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta
- Vanhusten päivätoiminnan henkilökunta
- Palvelutalojen henkilökunta
- Lastensuojelulaitosten henkilökunta
- Suun terveydenhuolto liikelaitoksen henkilökunta
- Vantaan Työterveys liikelaitoksen henkilökunta
- Pelastuslaitoksen sairaankuljetus ja ensivasteyksikkö
- Vastaanottotyötä tekevä lääkinnällisen kuntoutuksen henkilökunta
- Maahanmuuttajapalvelujen henkilökunta
- Päihdepalvelujen henkilökunta kaikissa vastaanotto-osastotyötä tekevissä yksiköissä
- Perheneuvolan työntekijät
- Aikuissosiaalityön ja lastensuojelun henkilökunta
- Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä työskentelevät psykologit
- Sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilökunta, mikäli tapaavat asiakkaita toimitiloissaan
- Vanhus- ja vammaispalvelujen henkilökunta, joka tapaa asiakkaita toimitiloissaan
- Työllistämistä tukevat toiminnat/ vammaispalvelu
- Kotihoidon / kotisairaalan henkilökunta
- Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijät
- Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäiväkodeissa toimiva henkilökunta
- Perhetyöntekijät
- Neuvoloiden perheohjaajat
- Etappisairaanhoitajat
- Vammaisopetuksen avustajat







Henkilöstökeskus on varautunut vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa myös siihen, että henkilöstöä laajemminkin rokotettaisiin. 

Lopullinen päätös asiassa tehdään syksyllä 2018, kun tiedetään käyttösuunnitelman tilanne. Talousarviossa 2018 ei koko henkilöstön rokottamiseen ole varauduttu.